Ravirata ja historia

1949 Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen ravirata Harapaisen kaupunginosaan.

1950 Raviradalla ajettiin ensimmäiset ravikilpailut, kilpailutoimintaa pyöritti Lappeenrannan-Lappeen Hevosystäväinseura.

1955 Ajettiin ensimmäiset Kuninkuusravit erittäin helteisissä olosuhteissa. Oriiden puolella suosikkina matkaan lähti edellisen vuoden ravikuningas Erkko rattaillaan Olof Westerlund. Kovimpana haastajanaan kaksinkertainen ravikuningas Amor rattaillaan Bertil Hakalax. 2000 metrin avausmatkan voiton vei Amor ajalla 27,3, eroa Amoriin oli 0,6 sekuntia. Amor puolestaan vei mailin matkan ajalla 25,6. Päätösmatkaa pidettiin ennakkoon Erkon omana matkanaan ja se todella oli sitä. Ensimmäinen tuhat mentiin 29-vauhtia ja toinen 28-vauhtia. Erkko hallitsi loppuun asti ja teki vielä kylmäveristen pitkänmatkan maailmanennätyksen ajalla 28,5. Kuningatarkilpailussa voiton vei Suhina.

1969 Toiminta loppui Harapaisissa, tällöin ravirata-alue siirtyi kaupungin omistukseen.

1972 Lappeenrannan Keskusravirata Oy perustettiin.

1973 Kavioura ja katsomotilat (totohalli) valmistuivat Uus-Lavolaan. Samana syksynä ajettiin ensimmäiset ravit.

1975 Ravitalli rakennettiin (28 karsinaa).

1977 24-paikkainen valjastuskatos sekä tallikahvio rakennettiin. Samaisena vuonna ajettiin nykyisen raviradan ensimmäiset Kuninkuusravit.

Kuninkuuskisan suurin suosikki oli Vieteri rattaillaan Kaarlo Partanen, olihan se seppelöity jo kolme kertaa aikaisemmin. Ennen Kuninkuusraveja Vieteri oli voittanut kauden 19 kilpailustaan jo 17 kertaa. 2000 metrin matkan Vieteri voitti vakuuttavasti ajalla 25,6a, joka oli samalla kahden kilometrin matkan rataennätys. Mailin matkalla Vieteri karkasi voittoon uudella rataennätyksellä 23,5a. Vieteri voitti myös 3000 metrin matkan ja uusi täten kuninkuutensa. Kokonaiskisan toinen oli Hiluri ja kolmas Vilari. Eroa Vieterin ja Hilurin välillä kokonaisajassa oli huimat kahdeksan sekuntia.

Kahdesta rataennätyksestä Kaarlo Partanen sai ylimääräiset 2000 markkaa. Lappeen Kuninkuusajot olivat merkittävät Vieterille, sillä samalla se puhkaisi puolen miljoonan markan palkintosumman.

Kuningatarkilpailussa tehtiin historiaa, kun karjalohjalainen talonemäntä Aila Wägg ohjasti Viluman voittoon. Koskaan aikaisemmin ei ole naisohjastaja voittanut seppelettä. Axel Kämpen Lenita oli toinen ja Pentti Savolaisen Valpuri kolmas.

1978 Raviradalle saatiin ratavalaistus.

1979 Heinäkuun 15. päivänä 1979 ravattiin Saimaa-ajo, joka oli Vieterin ja Ollen (rattaillaan Timo Takkinen) kaksinkamppailua. Olle jatkoi johtopaikalla aina loppusuoralle tultaessa, kunnes Kaarlo Partanen käänsi Vieterin johtavan rinnalle ja tuli maalilinjalla lähes hevosenmitan ohi. Näin syntyi uusi suomenennätys ja rataennätys ajalla 21,6a, Olle sai kaksi kymmenystä heikomman ajan. Vieterin rataennätys oli yksi pisimpään voimassa olleita rataennätyksiä maassamme, sen rikkoi Patrikin Muisto ajalla 21,0aly vasta vuonna 2009.

1980 Katsomon laajennus (570 istumapaikkaa) valmistui.

1981 ravattiin ensimmäinen Villinmiehen Tammakilpa. Suomenhevosten kilpailun ensimmäinen voittaja oli H.P. Likka/Mikko Liikkanen ja lämminveristen kilpailun Raineri Puikkosen ohjastama April Day.

1983 Villinmiehen Tammakilvan voittaja Valomerkki voitti myöhemmin ravikuningattaren tittelin neljä kertaa.

1984 kesäkuun 16. päivä Georg Ambergin kasvattama-omistama-valmentama ja ohjastama Max Mintter ravasi rataennätykseksi 14,7aly. Saman ajan sai toiseksi tullut Voitto Piilosen ajama Bettina Kähö.

1985 Kaviouran pintakerros uusittiin.

1985 – 1988 välisenä aikana rakennettiin 60-paikkainen valjastuskatos, ajajien sosiaalitilat, ulkokatsomo, aitojen uusintaa sekä tehtiin talliremontti.

1987 Villinmiehen Tammakilvan voittaja oli Totina, joka kruunattiin neljä vuotta myöhemmin ravikuningattareksi.

1988 – 1989 välisenä aikana rakennettiin ravintolakatsomo, jossa 384 pöytäpaikkaa, baari ja tototilat.

1989 23.7. Heikki Korven ohjastama Express Ride ravasi uuden rataennätyksen 12,7aly. Vipu voitti Villinmiehen Tammakilvan ja voitti myöhemmin kaksi kertaa Kuningatartittelin. Lämminveristen kisan voitti Hanna Crown, joka myös kunnostautui periyttäjänä. Sen tytär Louise Laukko voitti kisan seitsemän vuotta myöhemmin.

1993 Kaviouran pintakerros uusittiin, samaisena vuonna ravattiin seuraavat Kuninkuusravit sateisissa merkeissä. Oriiden suosikkina matkaan lähti Anssi Niinisen ohjastama Ponseri. 2100 metriä alkoi dramaattisesti, kun auton irrottua Ponseri laukkasi hylkäykseen asti. Avausmatkan voitti Pette ajalla 26,6a, toinen oli K.K. Kössi ja kolmas Pysteri. Sunnuntaina mailin matkalla Ponseri irtosi helppoon voittoon ajalla 24,6a ennen Tähti-Ajatusta ja Fabiania. Tilanne oli mailin jälkeen: Pette kärjessä, Tähti-Ajatus kaksi kymmenystä jäljessä ja kolmantena Pysteri neljä kymmenystä Petteä perässä. Päätömatkalla Ponseri johti maaliin asti ajalla 29,5a. Pette kiri toiseksi ennen Tähti-Ajatusta ja takasuoralla laukannut K.K. Kössi oli neljäs.

Pette vei seppeleen kokonaisajalla 9.57,1. Tähti-Ajatus oli toinen kaksi kymmenystä hävinneenä. Kolmas K.K. Kössi seitsemän kymmenystä hävinneenä.

Kuningatarkilpailussa avausmatkan voiton vei Jorma Kontion ajama A.M. Tuli ennen Vipua ja Hedvigiä. Draamaa koettiin avausmatkalla, kun Pentti Pullin Viskun Tyttö hylättiin ajanylityksen vuoksi. Sunnuntain maililla Viskun Tyttö kuitenkin voitti. Tamma voitti ajalla 27,6a. Vipu oli toinen ja Hedvig kolmas. Päätösmatkalle lähtiessä Vipu johti kisaa kymmenyksen erolla A.M. Tuleen ja kolmantena Hedvig.

Päätösmatkalla nähtiin raviurheilua parhaimmillaan. 6-vuotias Tähti-Välkky oli ennen päätösmatkaa kokonaiskilpailun neljäntenä. 3100 metriä oli Jari Haikaraisen ohjastamalle Tähti-Välkylle yhtä sooloa. Vipu seurasi kaukana toiseksi ennen Hijania.

Kokonaiskilpailussa Tähti-Välkky hävisi kuningatartittelin neljällä kymmenyksellä Vipulle. Kolmas kokonaiskilpailussa oli Hedvig. Näin Sakari Vanha-Rauvolan Vipu uusi kuningatartittelin. Vipun voitosta teki erikoisen se, että se ei voittanut yhtään matkaa, mutta joka matkalla toiset sijat riittivät voittoon.

1996 Jorma Kontion ohjastama Louise Laukko voitti Villinmiehen Tammakilvan. Myöhemmin tamma menestyi kansainvälisesti ja voitti Suomessa mm. St. Michelin EE-ajalla 10,9aly. Suomenhevosten puolella Harri Koivusen ohjastama Kuningatarkilpailuissakin myöhemmin esiintynyt Voimariina vei voiton.

1997 Tuomas Korvenojan ohjastama-valmentama Not A Spacecase vei Tammakilvan. Tamma nousi myöhemmin yhdeksi menestykseimmäksi Suomessa syntyneeksi lämminveriseksi. Tamma voitti Suomessa mm. aikansa Kriteriumin ja St. Michel-ajon.
Suomenhevosten voiton vei Antti Teivaisen ohjastama Lento-Pusu.

1999 Villinmiehen Tammakilvan voiton vei Antti Teivaisen ohjastama Sahara Shadow. Sahara Shadow menestyi myöhemmin kaviouralla länsinaapurissamme, mutta myös periyttäjänä se on ajankohtainen. Sen ensimmäinen jälkeläinen Sahara Dynamite on menestynyt Ruotsin ikäluokkalähdöissä.

Suomenhevosten Tammakilvan voitti Kuningatarkilpailuissakin nähty Hilujon Tähti.

2003 Ravikuningatar B. Helmiina voitti Tammakilvan. Lämminveristen kisan Pearly Hill. Rata-alueella tehtiin tallialueen laajennus sekä 700 metriä pitkä hiittisuora valmistui.

2005 ravattiin lämminveristen nykyinen rataennätys. Esa Lahtisen omistama ja Riina Rekilän ohjastama-valmennettava Phoenix Hornline ravasi mailin aikaan 12,3aly.

2006 Lappeenrannan Keskusravirata Oy:n nimi muutetiin Lappeenrannan Ravirata Oy:ksi.

Lappeenrannan raviradan historiaa kirjoitetaan yhä!